Jussi Kurikkala

Varsinaisista kilpaurheilulajeista Junkkarien ohjelmassa 1930-luvulla olivat erityisesti hiihto ja yleisurheilu. Jussi Kurikkalan nimi tuli hiihtoväen tietoisuuteen 1930-luvun alussa, pian sen jälkeen kun hän oli täyttänyt 20 vuotta. Ensimmäiset menestykset kirjattiin Keski-Pohjanmaalla muun muassa suojeluskuntahiihdoissa. 1930-luvun puolivälissä pienikokoinen kalajokinen huomioitiin myös Ounasvaaralla ja Salpausselällä sekä suojeluskuntien SM-kilpailuissa. Sotkamossa1936 järjestetyissä olympiakatsastuksissa Kurikkala sauvoi ankarassa pakkasessa seitsemänneksi. Olympialaisiin häntä ei valittu eikä häntä myöskään valittu 1940 ja 1944, sillä silloin riehui suursota, mikä esti olympialaisten järjestämisen. Juoksijana hän kuitenkin oli mukana Lontoon olympiakisojen maratonilla sijoittuen 13:sta.

Vuosien 1936-1937 hyvästä menestyksestä huolimatta merkittävä henkilökohtainen voitto antoi Jussi Kurikkalan kohdalla odottaa itseään maaliskuun lopulle 1938 – ellei oteta huomioon pikamatkan Suomen mestaruutta olympiahiihtäjien poissa ollessa 1936. Voittoputken avasi Ounasvaaran talvikisojen 50 kilometriä 1938. Kurikkala voitti ennakkosuosikin, edellisen vuoden kuninkuusmatkan maailmanmestarin Pekka Niemen reilulla erolla. Jussi Kurikkala tuotti Pekka Niemelle pahan pettymyksen myös 1939 ja 1944 voittaessaan toisen ja kolmannen kerran Ounasvaaran kuninkuusmatkan. Jussi Kurikkala oli sauvonut Salpausselän pikamatkalla toiseksi 1937 ja 1943 sekä 50 kilometrillä kolmanneksi 1939.

Jussi Kurikkala edusti Suomea neljä kertaa hiihdon maailmanmestaruuskilpailussa. eikä koskaan palannut hopeamitalia huonompien tuliaisten kanssa. Ranskan Chamonix`ssa 1937 Kurikkala nosti Suomen toisella osuudella taisteluun maailmanmestaruudesta, joka kuitenkin ratkesi ankkuriosuudella Norjan hyväksi. Viestihopean lisäksi Jussi sauvoi Ranskan alpeilla viidennen sijan 18 kilometrin pikamatkalla.

Lahden MM-kisoissa 1938 Kurikkala ei ollut aivan parhaimmillaan kuuluen kuitenkin maailmanmestaruuden voittaneeseen Suomen viestijoukkueeseen. Kalajokinen hiihti tuolloin avausosuuden tullen toisena vaihtoon. Pikamatka tuotti Salpausselän MM-maastossa kuudennen ja 50 kilometriä seitsemännen sijan.

Maailmansodasta huolimatta Italian Cortinassa järjestettiin talvella 1941 MM-hiihdot. Niistä tuli Jussi Kurikkalan pitkän uran huipentuma, sillä hän voitti ylivoimaisesti 50 kilometriä ja ratkaisi Suomelle myös viestivoiton. Talven 1941 jälkeen Jussi ei enää koskaan osallistunut MM-kisoihin, sillä seuraavat pidettiin vasta 1950, jolloin hän kilpaili vain juoksijana. Kurikkala voitti 1937-1941 MM-hiihdoissa kaikkiaan neljä kultaa ja kaksi hopeaa, eikä sijoittunut näissä arvokisoissa kertaakaan seitsemättä sijaa alemmaksi.

Kurikkalan ensimmäinen täyspitkän maratonin kokeilu vuonna 1946 tuotti kolmannen sijan ajalla 2.34,47, jota paremmin Jussi ei koskaan myöhemminkään juossut. Mikko Hietanen voitti ja toiseksi tuli vuoden 1938 Euroopan mestari, jo 47-vuotias Väinö Muinonen, josta Kurikkala jäi puolitoista minuuttia. SM-pronssi ei riittänyt EM-kisamatkaan. Kesinä 1947 ja 1948 Jussi Kurikkala juoksi uransa kirkkaimmat mitalit SM-maratoneilla ollen kummallakin kertaa toinen Mikko Hietasen voittaessa. Lontoon olympiamaratonilla 1948 Jussi Kurikkala oli 13.