Historiaa

Jussi Kurikkalan kisoilla on komeat perinteet

Lauri Järvinen

Kalajokisen suurhiihtäjä Jussi Kurikkalan (1912-1951) muistokisat hiihdettiin jo 60. kerran. Tämä tapahtuma on tuonut Kalajoen laduille suuren osan Suomen sodanjälkeisistä suurhiihtäjistä. Erityisen huomattava oli 1960-luku, jolloin mukana olivat vuorollaan ajan kirkkaimmat hiihtolegendat Veikko Hakulinen, Eero Mäntyranta ja Kalevi Hämäläinen. He kaikki ovat henkilökohtaisilla matkoilla sekä olympiavoittajia että maailmanmestareita. Miesten hiihdossa vain Veli Saarinen 1930- ja Mika Myllylä 1990-luvulla ovat yltäneet vastaavaan kultatuplaan.

Hakulinen kävi 1964 voittamassa 30 kilometriä lähes neljän minuutin erolla. Mäntyranta hallitsi 1967 molempia kilpailumatkoja näytöstyyliin. Hämäläinen kiirehti 1966 kotikuntansa Juvan hiihdoista seuraavaksi päiväksi Kalajoelle joutuen tunnustamaan Eino Huhtalan ja Pentti Kyyriäisen paremmakseen 30 kilometrillä. Kalevi Oikarainen vieraili Kalajoella 1970 heti 50 kilometrin maailmanmestaruutensa jälkeen voittaen 15 kilometriä kahden ja puolen minuutin erolla. Naisten hiihdossa sekä olympia- että MM-kultaa henkilökohtaisesti 1970-luvun lopulla lykkinyt Helena Kivioja ( myöh.Takalo) voitti Kalajoella naisten viisi kilometriä läpimurtotalvenaan 1968.

Jo ennen Kalajokea Jussi Kurikkala sai nimikkohiihtonsa Keski-Eurooppaan, missä vuorotellen neljässä valtiossa kilpailtu Kurikkala Cup käynnistyi jo 1952, siis heti Kurikkalan kuolemaa seuraavana talvena. Tämä on oli 1950-luvulla huomattava kansainvälinen tapahtuma,  joka jatkossa hiipui ja aikaan poistettiin ohjelmasta hiihtomaailman muutoksessa.

Jussi Kurikkalan arvostus Keski-Euroopassa oli hänen uransa aikana ja pitkään sen jälkeenkin varsin suuri. Hänestä liikkui mitä yliluonnollisempia tarinoita, joihin liittyi paljon mystiikkaa. Kaikki alkoi Ranskan Chamonixin  MM-hiihdoista 1937 ja jatkui erityisesti Italian Cortinan MM-kisoissa 1941, jolloin Kurikkala voitti kaksi kultaa ja yhden hopean. Hänen ensimmäisestä maailmanmestaruudestaan tulee tänä talvena kuluneeksi 80 vuotta; Kurikkala kuului 1938 Suomen voitokkaaseen viestijoukkueeseen Lahdessa. Uran järjestyksessä toinen maailmanmestaruus kirjattiin seuravana talvena Puolan Zakopanen pikamatkalla.

Neljän MM-kullan ja kahden hopean Jussi Kurikkala ei koskaan voinut kilpailla olympialaduilla. Hän jäi 1936 täpärästi joukkueen ulkopuolelle, 1940 ja 1944 riehui maailmansota. Vailla olympiaedustusta Kurikkala ei silti jäänyt. Hän juoksi 70 vuotta sitten 1948 Lontoon maratonin 13. sijalle.

=======

JUNKKARIHIIHDON VUOSIKYMMENET 1930-LUVULTA VUOSITUHANNEN VAIHTEESEEN

Kalajoen Junkkarit perustettiin vuonna 1930 ja hiihto on kuulunut alusta lähtien seuran päälajeihin.

Junkkarien kaikkien aikojen maineikkain urheilija Jussi Kurikkala teki nuoren seuransa nimen tunnetuksi jo 1930-luvulla, jolloin hän voitti 18 kilometrin maailmanmestaruuden Puolan Zakopanessa 1939 ja kuului jo vuotta aikaisemmin Lahden MM-kisojen viestissä Suomen kultajoukkueeseen. Kurikkala voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa 1936 pikamatkalla, mutta putosi vielä niukasti olympiajoukkueesta. Seuraavana vuonna Kurikkala kävi ensimmäiset suuret arvokisansa Ranskan Chamonix´ssa, mistä oli tuomisina MM-viestihopeaa. Chamonix´n Mm-hiihtojen jälkeen Kurikkala siirtyi muutaman muun huippuhiihtäjän tavoin Iisvedelle Esa Rossin talliin, joka tarjosi mahdollisuuden kokopäiväiseen harjoitteluun ja lisäksi hyvän maaston. Aikansa kovimpiin harjoittelijoihin kuulunut Jussi Kurikkala koki pitkän uransa huippuhetket Italian cortinassa 1941, missä hän voitti MM-kultaa 50 kilometrillä ja viestissä sekä tuli toiseksi pikamatkalla.Toisen Suomen mestaruutensa hän saavutti sotatalvena 1944 Ounasvaaran 50 kilometrillä. Toinen maailmansota vei Kurikkalalta mahdollisuuden osallistua hiihtäjänä Olympiakisoihin. Vaikea sairaus päätti hänen elämänsä vain 38-vuotiaana talvella 1951.

Jussi Kurikkalan muistokisat ovat Kalajoella erityisesti olleet 1960-luvulla merkittävä kansallinen hiihtotapahtuma. Tuolloin voitajien joukossa olivat muun muassa Veikko Hakulinen, Eero Mäntyranta, Kalevi Hämäläinen, Kalevi Oikarainen ja Helena Takalo.

Junkkarien 1930-luvun ja 1940-luvun alun muita menestyneitä hiihtäjiä olivat Saima Kärjä (myöh. Siipola) ja Lauri Suni. Saima Kärjä voitti Ounasvaaralla 1938 naisten sarjan ja oli seuraavana vuonna paras myös naisten Oulun hiihdossa. Lauri Suni hiihti alkutalvella 1941 hienosti 13 sijalle Suomen MM-karsinnoissa.
1930-luvun lopulta aina 1950 luvun alkuun saakka parhaisiin junkkarihiihtäjiin kuului myös Mauno Kärjä, joka ylti päälajissaan pyäräilyssä maan parhammistoon ja lähelle olympiaedustusta.

1950- ja 60-luvuilla Kalajoen Junkkarien hiihtäjät eivät saavuttaneet mainittavaa valtakunnallista menestystä. Merja Myllylän 19-20 vuotiaiden SM-pronssi talvella 1980 oli ensimmäinen merkittävä valtakunnalinen tulos sitten Jussi Kurikkalan.

Kalajoen Junkkarien kasvatti Ossi Juola kuului veljensä Veikon ohella 1960-luvun lopulla Keski-Pohjanmaan hiihtoparhaimmistoon. Kanadaan muutettuaan Ossi Juola ylti uudessa kotimaassaan useisiin veteraanihiihdon maailmanmestaruuksiin.

Veikko Juolan poika Mauno puolestaan nousi ensimmäiskesi Junkkarihiihdon juniorien Suomen mestariksi 1990-luvun alussa ja kuului 1993 MM-pronssia saavuttaneeseen Suomen 20-vuotiaiden viestijoukkueeseen.

Mauno Juola, Janne Ojala ja Kalle Junnikkala hiihtivät puolestaan juniorien SM-viestikultaa 1992. Jokainen heistä on menestynyt myös yleisessä sarjassa; Junnikkala tosin ensisijaisesti hiihtosuunnistuksessa, missä hänellä on yksi maailmancupin osakilpailuvoittokin.

Juniorien SM-viestimitalia juhlittiin myös 1993, jolloin Mauno Juolan, Veli-Matti Junnikkalan ja Janne Ojalan muodostama kolmikko saavutti pronssia. Annika Anttiroiko oli samoissa Keravan kisoissa 20-vuotiaiden viides ja viestikolmikko, johon hänen lisäkseen kuuluivat Marika Suni ja Katja Ojala tuli seitsemänneksi.

 

Junkkarien selviytyminen miestin viestissä SM-kisojen 11. sijalle Pellossa 1993 ja yhdeksänneksi Saarijärvellä 1994 enteili sitä vahvaa nousua, joka muutamaa vuotta myöhemmin tuotti SM-viestihopeaa 1998 ja myös henkilökohtaisen SM-mitalin talvella 2000. Junkkarien joukkueissa on vat 1990-luvun SM-viesteissä hiihtäneet seuran omat kasvatit Mauno Juola, Janne Ojala, Kalle Junnikkala, Simo Törnvall sekä muualta siirtyneet Mika Viitala, Marko Santapakka, Marko Kinnunen, Kuisma Taipale ja Kusti Kittilä.

Vantaalla 1997 Junkkarit oli jo mitalien tuntumassa tullen viidenneksi joukkueella Mauno Juola, Marko Santapakka, Kalle Junnikkala ja Janne Ojala. Seuraavana talvena Puijolla oli riemastuttavasti tuomisina viestihopeaa joukkueen ollessa muuten ennallaan, mutta Junnikkalan tilalla hiihti Marko Kinnunen , jonka loistava kolmas osuus nosti Kalajoen lopulliselle sijalleen. Seuraavana talvena sama joukkue oli Inarissa kuudes, mutta talvlla 2000 jouduttiin Joensuussa tyytymään yhdeksänteen sijaan osittain varamiehisellä ryhmällä, johon kuuluivat Kusti Kittilä, Kuisma Taipale, Janne Ojala ja Marko Santapakka.

Aikaisemmalla urallaan jo viisi miesten SM-mitalia hiihtänyt ja sekä MM- että Olympiakisoissa nähty Kuisma Taipale lykki ensimmäisenä junkkarivuonnan pronssille Joensuun 50 kilometrin SM-yhtieslähtökisassa ja oli kaksi muuta kertaa talven SM-lähtöjen kärkikymmenikössä.

Uransa parhaan ja tasaisen varman kauden 2000 hiihtänyt Marko Santapakka ylti Jyväskylän SM-hiihtojen 30 kilometrillä viidenneksi ja nousi kolme muuta kertaa kärkikymmenikköön.

Lauri Järvinen

SM-hiihtojen viestihopeajoukkue Kuopio 1998
Ylh. vas. Janne Ojala, Marko Santapakka,
Alh. vas. Marko Kinnunen, Mauno Juola