Hiihto

Hiihtojaoston sivut "Click"

Junkkarien 1930-luvun ja 1940-luvun alun muita menestyneitä hiihtäjiä olivat Saima Kärjä (myöh. Siipola) ja Lauri Suni. Saima Kärjä voitti Ounasvaaralla 1938 naisten sarjan ja oli seuraavana vuonna paras myös naisten Oulun hiihdossa. Lauri Suni hiihti alkutalvella 1941 hienosti 13 sijalle Suomen MM-karsinnoissa.
1930-luvun lopulta aina 1950 luvun alkuun saakka parhaisiin junkkarihiihtäjiin kuului myös Mauno Kärjä, joka ylti päälajissaan pyäräilyssä maan parhammistoon ja lähelle olympiaedustusta.

1950- ja 60-luvuilla Kalajoen Junkkarien hiihtäjät eivät saavuttaneet mainittavaa valtakunnallista menestystä. Merja Myllylän 19-20 vuotiaiden SM-pronssi talvella 1980 oli ensimmäinen merkittävä valtakunnalinen tulos sitten Jussi Kurikkalan.

Kalajoen Junkkarien kasvatti Ossi Juola kuului veljensä Veikon ohella 1960-luvun lopulla Keski-Pohjanmaan hiihtoparhaimmistoon. Kanadaan muutettuaan Ossi Juola ylti uudessa kotimaassaan useisiin veteraanihiihdon maailmanmestaruuksiin.

Mauno Juola nousi ensimmäiseksi Junkkarihiihdon juniorien Suomen mestariksi 1990-luvun alussa ja kuului 1993 MM-pronssia saavuttaneeseen Suomen 20-vuotiaiden viestijoukkueessa.

Mauno Juola, Janne Ojala ja Kalle Junnikkala hiihtivät puolestaan juniorien SM-viestikultaa 1992. Jokainen heistä on menestynyt myös yleisessä sarjassa; Junnikkala tosin ensisijaisesti hiihtosuunnistuksessa, missä hänellä on yksi maailmancupin osakilpailuvoittokin. Juniorien SM-viestimitalia juhlittiin myös 1993, jolloin Mauno Juolan, Veli-Matti Junnikkalan ja Janne Ojalan muodostama kolmikko saavutti pronssia.
Junkkarien joukkueissa on ovat 1990-luvun SM-viesteissä hiihtäneet seuran omat kasvatit Mauno Juola, Janne Ojala, Kalle Junnikkala, Simo Törnvall sekä muualta siirtyneet Mika Viitala, Marko Santapakka, Marko Kinnunen, Kuisma Taipale ja Kusti Kittilä.
Talvena 1998 Puijolla oli viestijoukkueella riemastuttavasti tuomisina viestihopeaa joukkueen ollessa muuten ennallaan, mutta Junnikkalan tilalla hiihti Marko Kinnunen, jonka loistava kolmas osuus nosti Kalajoen lopulliselle sijalleen.

Aikaisemmalla urallaan jo viisi miesten SM-mitalia hiihtänyt ja sekä MM- että Olympiakisoissa nähty Kuisma Taipale lykki ensimmäisenä junkkarivuotena pronssille Joensuun 50 kilometrin SM-yhteislähtökisassa ja oli kaksi muuta kertaa talven SM-lähtöjen kärkikymmenikössä. Uransa parhaan ja tasaisen varman kauden 2000 hiihtänyt Marko Santapakka ylti Jyväskylän SM-hiihtojen 30 kilometrillä viidenneksi ja nousi kolme muuta kertaa kärkikymmenikköön.
Lahden 2001 MM-kisojen jälkeen käydyssä Kajaanin SM-hiihdoissa Junkkarit jäi vain 11,9 sekunnin päähän Suomen mestaruudesta joukkueellaan Mauno Juola, Marko Santapakka, Janne Ojala ja Kuisma Taipale. Kalajoki johti ankkuriosuudelle lähdettäessä, mutta Joensuun Sami Repo pystyi ohittamaan ja jättämään Kuisma Taipaleen. Talven 2001 ensimmäisissä SM-hiihdoissa Kuopiossa Kuisma Taipale ehti vapaan 15 km:n seitsemänneksi ja Mauno Juola perinteisen 30 km:n yhdeksänneksi. Lahden SM-kisoissa Kuisma Taipale hiihti kolme yhdeksättä sijaa. Joulukuun 2001 lopulla Mikkelissä pakkanen paukkui sallitun rajamailla ja Junkkarien viestimiehistö Mauno Juola, Marko Santapakka, Hannu Oja ja Kuisma Taipale sijoittui SM-kisassa viidenneksi.
Junkkarihiihdon talven 2002 kirkkaimmat hetket koettiin Tampereen ja Mikkelin SM-laduilla. Kuisma Taipale lykki perinteisen 15 km:n mestariksi Tampereella ja ehti takaa-ajon hopealle Mikkelissä. Huhtikuussa Taipale täydensi mitaliputkensa Virolahden SM-kisojen perinteisen 50 kilometrin yhteislähtökisan pronssilla.
Kuisma Taipaleen henkilökohtainen mitaliputki jatkui myös talvella 2003, jolloin hän rynni hopealle sekä Ylivieskan vapaalla 15 kilometrillä että Valkeakosken takaa-ajossa. Lisäksi hän hiihti sinä talvela SM-kisojen neljännen ja kuudennen sijan. Junkkarit palasi 2003 viestimitalistiksi Valkeakoskella kokoonpanolla Mauno Juola, Kusti Kittilä, Kuisma Taipale ja Jari Kalliokoski. Mitalin väri oli pronssinen. Lieksan sprinttiviestissä Taipale ja Kittilä ehtivä neljänneksi sekä Juola ja Kattilakoski seitsemänneksi. Kittilä ja Taipale olisi todennäköisesti voittanut kisan ilman Kittilän vaihtosekoilua.
Kuisma Taipale nähtiin junkkarivuosinaan myös olympia- ja MM-kisaedustajana.Kusti Kittilä voitti sprintin Suomen mestaruuden Keuruulla 12.1.2007